Tiivistelmä
Raskauteen ja imetykseen liittyvä osteoporoosi (PLO) on harvinainen osteoporoosin muoto . Se aiheuttaa voimakasta alaselän kipua raskauden viimeisellä kolmanneksella ja synnytyksen jälkeen, korkeuden laskua ja haurausmurtumia, erityisesti nikamassa. Tässä tapaustutkimuksessa esitetään 32-vuotias potilas, jolla oli selkä- ja alaselkäkipuja, jotka alkoivat raskauden viimeisellä kolmanneksella ja pahenivat kahden kuukauden kuluttua synnytyksestä, ja jolle diagnosoitiin raskauteen ja imetykseen liittyvä osteoporoosi poissulkemisen jälkeen. muut syyt; havainnoista keskustellaan nykyisen kirjallisuuden perusteella. PLO on harvinainen kliininen tila, joka aiheuttaa merkittävän vamman. PLO on pidettävä mielessä differentiaalidiagnoosissa potilailla, joilla on alaselän kipu raskauden aikana tai sen jälkeen. Potilaat on arvioitava PLO: n riskitekijöiden suhteen ja aloitettava asianmukainen hoito.
1. Johdanto
PLO on harvinainen sairaus, joka vaikuttaa raskaana oleviin tai imettäviin naisiin, ja se on tärkeä osteoporoosityyppi, joka aiheuttaa merkittävän sairastuvuuden. PLO: n ilmaantuvuus on 0,4 100 000 naisesta. Diagnosoimattomien potilaiden katsotaan olevan vielä enemmän. Vaikka sen etiologia on epäselvä, PLO: n läsnäolo ensimmäisen asteen sukulaisilla, matala BMI, fyysinen passiivisuus, huono ravitsemus, riittämätön kalsiumin saanti ja tupakointi on määritetty riskitekijöiksi. Potilailla esiintyy voimakasta alaselän kipua raskauden viimeisellä kolmanneksella tai synnytyksen jälkeen tai korkeuden lasku johtuu nikaman haurausmurtumista. Raskauteen ja imetykseen liittyvä osteoporoosi sekoitetaan usein muihin selkäkipujen syihin raskauden aikana, ja siksi on tärkeää pitää tämä mielessä differentiaalidiagnoosissa. Tässä tapaustutkimuksessa esitetään potilas, jolla oli selkäkipu ja selkärangan murtumia synnytyksen jälkeisenä aikana ensimmäisen raskautensa jälkeen ja jolle diagnosoitiin raskauteen ja imetykseen liittyvä osteoporoosi; havainnoista keskustellaan nykyisen kirjallisuuden valossa.
2. Tapausesitys
32-vuotias naispotilas lähetettiin klinikallemme kahden kuukauden ajan synnytyksen jälkeen esiintyneiden selkä- ja alaselkäkipujen takia. Potilaan sairaushistoria ei ollut merkittävä kroonisten sairauksien, huumeiden, tupakoinnin tai alkoholin käytön suhteen. Potilas kertoi, että kipu alkoi kuukautta ennen synnytystä ja pahensi vähitellen synnytyksen jälkeen. Hän huomasi korkeuden laskun raskauden aikana, kun vaatteet istuivat löyhemmin. Fyysisessä tutkimuksessa potilas oli liikkuva kyynärvarren kainalosauvojen avulla. Rintakehä- ja lannerangan liikerajoitukset olivat rajoitetut ja tuskalliset, ja rintakehän lannerangan selkärangan prosesseissa tuntui arkuus palpatoimalla. Oli myös paravertebral lihaskouristuksia, ja rintakyfoosi lisääntyi minimaalisesti. Kivutaso oli 9 VAS: lla. Lumbosakraaliröntgenkuva ja MRI osoittivat korkeuden menetyksen useissa nikamakappaleissa eri asteissa ja kaksoisviivaisen ulkonäön nikamakappaleissa (kuviot 1 ja 2). Kaksinkertaisen energian röntgenabsorptiometria (DEXA) paljasti lannerangan pistemäärän −3,2 ja reisiluun pisteet −1,8. Maksa- ja munuaisfunktiotestit, punasolujen sedimentaatioaste, C-reaktiivinen proteiini, kilpirauhasen toimintakokeet, kalsium, fosfori, alkalinen fosfataasi, lisäkilpirauhashormoni, osteokalsiini ja β CTX -tasot sekä proteiinielektroforeesi paljastivat normaalit löydökset ja 25-OH D-vitamiini tasot laskivat hieman (21,3 ng / ml). Potilaalla diagnosoitiin PLO, ja asianmukainen hoito aloitettiin. Potilasta suositeltiin ensisijaisesti lopettamaan imetys ja ylläpitämään tasapainoista ruokavaliota. Potilaalle annettiin kalsiumia (1200 mg / päivä) ja D-vitamiinilisää (800 IU / päivä) ja antiresorptiivista hoitoa (alendronaatti 70 mg / viikko). Kivun hoitoon potilaille suositeltiin kipulääkkeitä ja fysioterapiaa, johon sisältyi ihonalaista sähköstimulaatiota, hot-pack -sovellusta, ryhtiä ja lihaksia vahvistavia harjoituksia sekä rintakehän korsettia. Kipupisteissä saavutettiin merkittävä lasku kahden viikon matkan aikana. Kipupisteet olivat 3 VAS: ssä. Potilas asetettiin seurantaan.
3. Keskustelu
Raskaus- ja imetysjaksoille on ominaista biomekaanisten ja hormonaalisten tekijöiden aiheuttamat dynaamiset muutokset luun aineenvaihdunnassa ja tuki- ja liikuntaelinten kipu. Näiden jaksojen aikana tapahtuvien patologisten muutosten perusteellinen tuntemus on erityisen tärkeää varhaisessa diagnoosissa ja hoidossa.
PLO on harvinainen osteoporoosin muoto, joka vaikuttaa ensisijaisesti naispuolisiin naispuolisiin naisiin. Kliiniseen kuvaan voi liittyä vaikea ja jatkuva selkä- ja alaselkäkipu siinä määrin, että naisilla voi olla vaikeuksia pitää vauvaa ja nikamien murtumiin liittyvä pituuden lasku. Kirjallisuudessa raportoitiin PLO-tapaus, joka jatkoi murtumia kahdeksassa nikamassa. Vaikka osteoporoosin muiden syiden ja progressiivisen kliinisen kulun poissulkeminen ei ole määritelty diagnostiseksi kriteeriksi, diagnoosiprosessissa on hyödyllistä. Joidenkin potilaiden sairaushistoria, joiden ilmoitettiin olevan PLO: ta kirjallisuudessa, oli merkittävä osteoporoosin toissijaisten syiden, kuten oligomenorrea, klomifeenin aiheuttama hedelmättömyyshoito, gluteenin enteropatia ja hepariinin antaminen. Nykyisessä tapauksessa ei ollut mitään olosuhteita, jotka voisivat johtaa sekundaariseen osteoporoosiin. Tunnistetut riskitekijät olivat alhainen painoindeksi ja riittämätön kalsiumin saanti.
Tällaisten potilaiden radiologinen kuvantaminen on hyödyllistä osteoporoosin ja murtumien havaitsemisessa. DEXA osoittaa osteoporoosia. Selkärangan luun mineraalitiheys (BMD) näillä potilailla oli matalampi kuin reisiluun BMD. Selkärangan BMD oli myös alhaisempi tässä tapauksessa.
Hoidon tavoitteena on estää uusia murtumia, lisätä BMD: tä ja estää kroonisen kivun kehittyminen. Imetyksen lopettamista suositellaan useimmissa tapauksissa. Tämän tilan ei katsota olevan vasta-aihe myöhemmälle raskaudelle. Tämän sairauden hoidossa ei ole yhteisesti sovittua mielipidettä tai ohjetta. Hoitovaihtoehdot ovat rajoitettuja ilmoitettujen tapausten hoitoon. Näitä vaihtoehtoja ovat kalsium ja D-vitamiini, bisfosfonaatit, teriparatidi ja strontiumranelaatti. Kirjallisuudessa on raportteja potilaista, joille on tehty kyphoplasty-menettely nikamamurtumiin. Nykyinen tapaus annettiin kalsium- ja D-vitamiinilisän, viikoittaisten bisfosfonaattien ja kipuhoidon kanssa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että bisfosfonaatit parantavat merkittävästi kliinisiä löydöksiä ja BMD-arvoja PLO-potilailla. Bisfosfonaatteja, kalsiumia ja D-vitamiinilisää pidetään ensimmäisenä hoitolinjana PLO: n hoidossa. Pitkäaikaiset turvallisuustutkimukset ovat kuitenkin perusteltuja, koska bisfosfonaattien synnytystä edeltäviä haittavaikutuksia ei tunneta premenopausaalisilla, imettävillä naisilla eikä myöhempää raskautta suunnittelevilla naisilla ja lääkkeen kertymisen vuoksi luihin.
PLO on harvinainen kliininen kokonaisuus, ja se on pidettävä mielessä differentiaalidiagnoosissa potilailla, joilla on selkäkipuja raskauden aikana ja sen jälkeen. PLO: han liittyvillä murtumilla voi olla negatiivinen vaikutus äidin ja vauvan suhteeseen johtuen päivittäisen toiminnan rajoituksista ja niihin liittyvästä kivusta, ja tämä tila on tärkeä vammaisuuden syy pitkällä aikavälillä. Näiden tapausten varhainen diagnoosi ja hoito ovat erityisen tärkeitä murtumien ehkäisemisessä ja potilaiden elämänlaadun parantamisessa.
Eturistiriidat
Kirjoittajat ilmoittavat, ettei konflikteja ole tämän asiakirjan julkaisemiseen liittyviä etuja.