JewishEncyclopedia.com (Suomi)

– Raamatun tiedot:

Vanhassa testamentissa tällä sanalla on kaksi merkitystä; yhdessä ryhmäkohdassa se tarkoittaa vaatetta; toisessa, hyvin todennäköisesti kuva. Aikaisemmissa efodista viitataan pappitoimituksissa osana ylipapin virallista pukua, ja sen piti olla valmistettu langoista ”sinisestä ja purppurasta, punertavasta ja hienosta punotusta liinasta” ja kirjonta kultalanka ”ovelalla työllä” (Esim. xxviii. 4 ja sitä seuraavat, xxix. 5, xxxix. 2 ja sitä seuraavat; Lev. viii. 7). Vaatteen kuvaus näissä kohdissa ei ole riittävän yksityiskohtainen antamaan selkeä kuva sen muodosta, eikä Josephuksen kuvaus tee niin (”BJ” jae 5, § 7; ”Ant.” Iii. 7, § 5 ). Tekstistä voidaan saada vain seuraava: efodia piteli yhdessä siihen ommeltu samankaltaisen työn vyö () (esim. Xxviii. 8); siinä oli kaksi olkapäätä, jotka, kuten nimestä käy ilmi, ylittivät olkapäät ja ilmeisesti kiinnitettiin tai ommeltiin edessä olevaan efodiin (esim. xxviii. 7, 27). Pukeutumisessa olkapäät liitettiin takana efodin kahteen päähän. Mitään ei sanota vaatteen pituudesta. Kohdassa, jossa olkapäät liitettiin yhteen edessä ”vyön yläpuolella”, ommeltiin kaksi kultaista rengasta, joihin rintalevy kiinnitettiin (katso rintalevy).

Vaatteena.

Muissa historiallisten kirjojen kohdissa, jotka ovat peräisin varhaisesta ajanjaksosta, ”efodi” tarkoittaa todennäköisesti pappia varten asetettua vaatetta. Julkaisussa I Sam. xxii. 18 Nobin kahdeksankymmentäviisi pappia on nimetty miehiksi, jotka ”pukeutuivat pellavaefodiin” (”efod bad”). Tässä kohdassa Septuaginta jättää pois sanan ”huono”, ja jos tämä puute on oikea, kohta voidaan selittää viittaavan pappien efodin käyttämiseen. Sana ”huono” jätetään pois myös Septuaginta I Sam -lehdestä. ii. 18, jossa sanotaan, että Samuel oli vyötetty pellavaefodilla, samoin kuin II Sam. vi. 14, jossa kerrotaan, kuinka Daavid, vain vyötäröisellä efodilla, tanssi Herran edessä. Tässä on varmasti viitattava vaatetyyppiin, jota pappi käyttää vain seremonioissa; mutta edes tämä kohta ei anna lukijalle aavistustakaan sen ulkonäköä.

Kuvana.

Sanalla ”efodi” on aivan toinen merkitys toisessa ryhmäkohdassa, jotka kaikki kuuluvat historialliseen kirjoja. On varmaa, että sana ei voi tarkoittaa tässä vaatetta. Tämä ilmenee tuomareiden viii: ssä. 26-27, missä on todettu, että Gideon otti midianilaisten kultaiset korvakorut, joiden paino oli 1700 sekeliä kultaa, ja teki ”efodin ja asetti sen kaupunkiinsa, Ofraan,” missä koko Israel palvoi sitä. . Julkaisussa Tuomarit xvii. 5 Miika teki efodin ja terafimin pyhäkköönsä. Minä Sam. xxi. 9 kertoo, että efodi seisoi Nobin pyhäkössä ja että Goljatin miekka pidettiin sen takana. Näissä kohdissa on selvää, että tarkoitetaan jotain muuta kuin vaippa tai pukukappale. Jopa silloin, kun lause ”kantaa” efodi esiintyy, heprean ”nasasta” käy ilmi, että viitataan johonkin kädessä tai olkapäällä olevaan johonkin (s. I Sam. xxiii. 6).

Luonnollisin päätelmä kaikista näistä kohdista on se, että ”efodi” tarkoittaa tässä pyhäkköön perustettua kuvaa, varsinkin kun sana on mainittu Teraphimin kanssa, joka epäilemättä viittaa kuvaan (s. Hoosea iii. 4). Tämä oletus saa vahvan vahvistuksen siitä, että tuomareissa xvii. Ks. 3 ja sitä seuraavat sivut, jotka on koottu kahdesta lähteestä, sanoja ”pesel” ja ”massekah” (kaiverrettu kuva ja sula kuva) käytetään vuorotellen sanojen ”efodi” ja ”terafim” kanssa.

Yhteys Ephodin ja Oraclen välillä.

Efodi mainitaan usein läheisessä yhteydessä pyhään oraakkeliin. Kun Saul tai Daavid halusivat kysyä Yhwh: lta oraakkelin kautta, he käskivät pappia ”Tuo efodi tänne” (I Sam. Xiv. 18, xxiii. 9, xxx. 7). Tämä efodin ja oraakkelin välinen yhteys voidaan nähdä hyvin selvästi myös Urimin ja Thummimin ja efodin yhdistelmässä ylipapin virallisissa kylpytakkeissa. Pappien etuoikeus on kuljettaa ja kyseenalaistaa tämä efodi oraakkelin kanssa. Lause ”Ahiah kantoi tuolloin efodia Israelin edessä” tarkoittaa itse asiassa, että Ahiah oli silloin päällikkö Siilon pappien joukossa (1.Sam. Xiv. 3, xiv. 18; vrt. Xxiii. 6). Vertaile oraakkelissa Urimia ja Thummimia.

Tämä ”efodin” ja ”oraakelin” rinnakkaisuus on johtanut olettamaan, että viimeksi mainituissa kohdissa ”efodi” tarkoitti alun perin eräänlaista astiaa pyhille erille. , samanlainen kuin ylipapin viitta-oraakkelitasku (s. Cheyne ja Black, ”Encyc. Bibl.” ja Foote Johns Hopkinsin yliopiston kiertokirjeissä).Tämä oletus yhdenmukaistaisi kaikki historiallisten kirjojen varhaiset kohdat, sillä jos sana ”huono” jätetään pois, edellä mainittujen kohtien (I Sam. Ii. 18, xxii. 18) voidaan myös katsoa tarkoittavan, että papit ” vyösi ”tämän taskun heidän ympärillään. Mutta tämä tulkinta on mahdotonta II Sam. vi. 14, eikä se ole kovin sopiva tarinoihin, jotka koskevat Gideonin ja Miikan efodeja. Se voidaan kuitenkin hyväksyä, jos ”efodi” mainitaan oraakkelin yhteydessä, sillä ”terafimiksi” kutsuttu kuva liitetään oraakkeliin samalla tavalla (s. Hesek. Xxi. 26; Sak. X. 2) . ”Ephod” viittaa sitten kannettavaan kuvaan, jonka jälkeen arvot heitettiin.

Ei voida varmasti varmistaa, mikä yhteys näiden kahden merkityksen, ”kuva” ja ”pappi, välillä oli, jos sellaista oli. kaapu.” Jos ”kuvan” nimitys liittyy ”efodin” alkuperäiseen merkitykseen päällysteenä tai mekkona, voidaan päätellä, että nämä kuvat on valmistettu puusta, savesta tai jostakin huonommasta metallista ja peitetty ”vaipalla”. kultaa tai hopeaa (s. Jes. xxx. 22). Smend pyrkii todistamaan sisäisen yhteyden näiden kahden merkityksen välillä olettaen (”Religionsgesch.” S. 41), että kuva itsessään oli alun perin pukeutunut ”pahan efodiin”: todista arabien muinainen tapa ripustaa vaatteita ja miekkoja heidän päälleen epäjumalia (Wellhausen, ”Skizzen”, iii. 99).

EGHI Be. – Rabbinical Literature:

Vaikka Herodian temppelin ylimmäinen pappi käytti efodia (Ḳid. 31a), tannaittisella perinteellä ei ole juurikaan mitään sanoa sen luonteesta. Aine, josta efodi tehtiin, oli tekstuuri, joka koostui kahdeksasta kahdeksasta langasta, joista yksi lankakullakulta oli kehrätty kuudella langalla kummastakin esimerkissä mainituista neljästä tekstuurista. xxviii. 6 (Yoma 71b). Rashi seuraa tarkasti Raamattua ja kuvaa efodin muotoa seuraavasti:

(Rashi – Ex. L.c .; vastaavasti myös Maimonides, ”Yad”, Kele ha-Miḳdash, ix. 9-10).

”Ephod tehtiin kuin vyö, jota naiset käyttävät ratsastuksessa, ja se kiinnitettiin takaosaan, sydäntä vasten, käsivarsien alle. Leveästi se oli hieman takaosaa leveämpi ja pituudeltaan ulottui kantapäähän. ; vyö, joka oli tarpeeksi pitkä käytettäväksi vyönä, kiinnitettiin pituussuunnassa yläpuolelle. Tähän vyöhön kiinnitetyt olkahihnat valmistettiin samasta materiaalista kuin efodi ja putosivat eteenpäin hieman hartioiden alle. ”Shoham” -kivet kiinnitettiin sitten olkahihnoihin, ja kultaiset langat liittivät shoham-kivien reunat rintalevyyn () jälkimmäisen renkaiden avulla ”

Jopa tannaitisessa perinteessä oli erimielisyyksiä järjestyksestä, jossa kahdentoista heimon nimet asetettiin ”shoham” -kiveihin (Soṭah 36a). Rashin selityksen mukaan Tannaimit eroavat toisistaan siinä, että yhden mielipiteen mukaan nimet seurasivat patriarkojen ikäjärjestystä lukuun ottamatta Juudaa, joka johti luetteloa; kun taas toisen mielipiteen mukaan , Leahin poikien nimet olivat oikean olkahihnan kivillä, ja vasemmalla puolella Benjaminin nimi tuli ensin, jota seurasivat jalkavaimoiden neljän pojan , jonka lopussa on Josephin nimi. Maimonides kuitenkin perustelee syyt todennäköisesti kadonneeseen baraitaan, sanoo (lc), että kummallakin puolella oli 25 kirjainta ja että järjestys oli seuraava:

Vasen.	Oikea.

Tämän lausunnon mukaan jos luettelo oli oikea d oikealta vasemmalle, nimet järjestettiin patriarkkojen ikäjärjestyksessä, lukuun ottamatta kuitenkin sitä, että Naphtalin nimi edelsi Danin seurannan sijasta. Se, että Joosefin nimi kirjoitettiin epätavallisessa muodossa, Yehosef väittää Talmudissa (lc 36b). Sen näkemyksen mukaisesti, että ylipapin vaatteilla oli voima vapautua synnistä (vrt. Ylipappi rabbikirjallisuudessa), se väitetään, että efodia käytettiin epäjumalanpalveluksessa tehtyjen syntien sovituksessa, ”efodi” tarkoittaa myös ”epäjumalia” (seep. 87b). Ylimmäisen papin efodi on erotettava pellavaefodista, joka mainitaan Raamatussa tavallisena vaatteena. papeista ja profeettojen opetuslapsista (Maimonides, lcx 13; Ibn Ezra esim. lc; mutta vertaa Yer. Sanh. x. 29a). Vertaa ylimmäisen papin rintalevyä; jalokivet; Urim ja Thummim.

SSLG