kansakunnan syntymä

Katsoin juuri yli kolmen tunnin pituisen 1915-luvun mykkäelokuvan sisällissodasta, Lincolnin salamurhasta ja hiljattain kunnostetusta Yhdysvaltojen ”seuraava jälleenrakennuksen aikakausi ja KKK: n samanaikainen muodostaminen. Siellä pitäisi todennäköisesti kertoa, kuinka paljon vapaa-aikaa minulla on käsissäni. Oikeastaan minun pitäisi eniten huolestua siitä, varmistuuko tämä arvostelu asennestani vai ei. että Alabama ei ole enää täynnä rasisteja, enkä todellakaan usko, että tämä elokuva tekee siitä kaiken oikeudenmukaisen, koska Länsi-Virginian kaikkein tietämättömin reikä tulee olemaan epämukavaa katsellessaan tätä elokuvaa. No, tule, mitä odotit? Tämä on Kentuckyn miehen vuonna 1915 tekemä elokuva, joka kertoo Ku Klux Klanista, joten tämän elokuvan rasismi on kaikkea muuta kuin hienovarainen, ja KKK: n päähenkilön sävy ei tee asioista mukavampaa. Hei, sano mitä aiot noista maniakeista, koska lordi tietää minun tekevän, nähdessään kuinka ”Alabama ei ole rasistinen”, mutta he varmasti tekevät melko ihmisarvoisen elokuvan katselun. Silti, jos ajattelet, että yli kolmen tunnin pituinen 1915-luvun mykkä elokuva sisällissodasta, Lincolnin murhasta ja hiljattain palautetusta Yhdysvaltojen ”myöhemmästä jälleenrakennuksen aikakaudesta ja KKK: n samanaikaisesta muodostumisesta, ei menetä sinua siellä täällä , niin ehkä sinun elokuvaharrastajien pitäisi leikata hieman Terrence Malick -elokuvissa ja alentaa tylsyyden standardeja. On todettu, että tämä elokuva mursi maan kekseliäillä narratiivisilla menetelmillä, joista osa on nykyään merkittävä, ja minun on sanottava että jos DW Griffith on se, joka keksi epäonnistuneen näyttämönsä liikaa piirtämättömiä kohtauksia, niin rasismi ei näytä olevan tämän elokuvan ainoa asia. Ymmärrän, että heillä oli tuolloin tavaraa kaikkialla tuolloin , mutta ne tyhjyyden palat olivat usein pörröisen vuoksi ilman hienovaraisuutta. Tämä elokuva yrittää varhaisessa vaiheessa manipuloida mitään, jotta se todella täydentää hienovaraisuutta, ja se on menetelmä, joka tuskin toimii nyt, saati takaisin N: o 1915, mutta se on menetelmä, joka tuntuu yhtä ylpeältä riippumatta siitä, mihin aikaan olet. Hei, jopa asiat muuttuvat typeriksi ajan takia (yhtä kaunis kuin Lillian Gish oli, jos luulit, että paljon näyttelijät olivat kauhistuttavia 30-60-luvuilta, odota sitten, kunnes näet ”10-luvun näyttelijät, kun ainoa asia, mitä he pystyivät tekemään, oli ilmeikkyys”, sinua olisi vaikea löytää uraauurtavaa elokuvaa hienovaraisella ja alikehittyneellä elokuvahistorian aika, joka ei ole hölynpölyä, mutta se ei kuitenkaan tee ylivoimaisesta sävystä yhtä päivättyä ja epämukavaa. Sama voidaan sanoa radikalismin rotuun liittyvistä sävyistä ja kirkkaudesta, jotka ovat mielestäni ongelmallisia henkilökohtaisella tasolla ilmeisistä syistä (* yskä * Ala * yskä * bama * yskä * ei * yskä * rasistinen * yskä *) ja ongelmallinen kriittisellä tasolla, koska elokuvan viestit, olivatpa ne moraalisia vai eivät – ja poika, eikö olekin -, ovat melko voimakkaita toimituksissaan, ja ymmärrän, että aikojen tahraaman hienovaraisuuden rajoitukset eivät silti pidä Tätä tekosyytä ei varmastikaan auta se, että elokuvalla on vikoillaan ja hienovaraisuudellaan silti silti tietty hienovarainen armo, jota tuolloin ei ollut kuultu ja joka on edelleen kiehtova tähän päivään. Toki ehkä löydetyt hienovaraisuuden menetelmät olivat prototyyppivaiheessaan melko viallisia, varmasti sinne, missä elokuva on tehty kyvyttömäksi siirtymään kauhistuttavaan pisteeseen, mutta kaikkien vikojensa ansiosta elokuva sitoutuu kekseliäisiin menetelmiinsä, joista osa on Tyyliltään elokuva on huomattavasti odotettua vaikuttavampi, ja siinä on tuotantomallit, jotka ovat yhtä monimutkaisia ja vakuuttavia (Lincolnin meikkivaikutus Joseph Henaberyyn on erityisen vaikuttava tuotantokappale), mutta ei kasvoillasi kohdassa vahingoittaa ainetta kalvossa. Tuotanto vangitsee kauniisti ajan ilmeen, kun taas G.W. Bitzerin silloin tuskin rinnakkainen ja nyt vielä melko vaikuttava elokuvaus vangitsee tarinan laajuuden ja läheisyyden tarinan kanssa monissa kohdissa. Silti mikä voisi hyvinkin harjoittaa suurinta osaa DW Griffithin ohjauksesta, joka oli rajallinen ajankohtana ja on edelleen ongelmallinen sekä kriittisissä että henkilökohtaisissa näkökohdissa, mutta tekee kuitenkin kaiken mahdollisen hienovaraisuudella, joka oli sekä ennakoitua että virheellistä tuolloin, mutta useimmiten sitoutumatta, varsinkin kun Griffith leikkii elokuvan kanssa ajan rajoitukset. Koko näytön sävytys antaa elokuvalle hahmon ja visuaalisen dynaamisuuden täydentäen sävyä, ja partituuri hengittää eloisuutta ja resonanssia elokuvaan kompensoidakseen enimmäkseen hiljaisuutta ja vain muutamia kiitettäviä ja ikuisia ilmeikkäitä esityksiä.Tästä johtuen luotto ei koske vain tuotannon komponentteja, vaan Griffithin elokuvan rakenne, joka leikkii sen komponenteilla tavalla, joka antoi vilkaisun nyt laajalti käytettyyn tekniikkaan naimisiin tuotanto aineeksi, ei pelkästään Elokuvan menetelmät ovat edelleen valitettavasti päivätty siihen pisteeseen asti, että elokuvasta tehdään suhteellisen työmies, mutta ei kuitenkaan voida kieltää tämän elokuvan asettamia maamerkkejä eikä sen tehokkuutta nykypäivän standardien mukaan. Se on pitkäkestoinen hitaasti liikkuva, mutta kyydin arvoinen istumisen arvoinen, sillä elokuva hurmaa ja resonoi odotettua enemmän, ja riittää pitämään yleisön menossa – ei – vain nauttimalla. Kelan lopussa se ” vaikea päästää irti hitaudesta ja liiallisesta pehmustuksesta yrittäen täydentää hienovaraisuutta, vain täydentääkseen tiettyä vanhurskautta, joka tylsentää elokuvan ja lisää sen todennäköisesti henkilökohtaisesti epämiellyttävän ennakkoluulan pistosta, mutta komealla tuotannolla ja tyyli, jota DW Griffith soitti silloin erittäin ainutlaatuisesti ja nyt – vielä melko vaikuttavasti koskettaakseen elokuvaa eräänlaisella lähes ennennäkemättömällä hienovaraisuudella ja aineen syvyydellä, joka ei ehkä ole voittanut ajan koettelemusta, mutta silti onnistunut riittävän perusteellisesti jättää ”Kansan syntymä” seisomaan nyt klassisen vallankumouksellisen elokuvan yleisesti nautittavana osana. 2.5 / 5 – Messut

Leave a Reply

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *