MITÄ Numero 4 tarkoittaa RAAMATUSSA?

MitÀ numero 4 tarkoittaa Raamatussa ja profeetallisesti?

NeljÀ on luku, joka esiintyy toistuvasti PyhissÀ kirjoituksissa, joskus symbolisella arvolla. Itse asiassa numero neljÀ esiintyy Raamatussa 305 kertaa. NÀmÀ ovat joitain esimerkkejÀ:

HesekielillĂ€ oli nĂ€kemys kerubeista. NiitĂ€ oli neljĂ€. Jokaisella oli neljĂ€ kasvoa ja neljĂ€ siipeĂ€. Ilmoituksessa samoja neljÀÀ kerubia kutsutaan ”elĂ€viksi olentoiksi” (Ilmestys 4). EnsimmĂ€inen elĂ€vĂ€ olento oli kuin leijona, toinen kuin vasikka, kolmas kuin ihminen ja neljĂ€s kuin kotka, joka lentÀÀ.

Aivan kuten joki, joka tuli EedenistĂ€ kastelemaan Jumalan puutarhaa ja joka jaettiin neljÀÀn osaan (1. Mooseksen kirja 2: 10-14), tulee myös evankeliumi eli Kristuksen hyvĂ€ uutinen. Jumalan sydĂ€n pÀÀstĂ€ maailmaan ja sanoa ihmisille: ”Jumala rakasti maailmaa niin. ”MeillĂ€ on neljĂ€ esitystĂ€, evankeliumi neljĂ€ssĂ€ evankeliumissa. Miksi neljĂ€? Koska se on lĂ€hetettĂ€vĂ€ neljÀÀn ÀÀripÀÀhĂ€n tai neljÀÀn osaan maailmaa.

HĂ€n ”haluaa kaikkien ihmisten pelastuvan …” (1.Timoteukselle 2: 4). Matteuksen evankeliumi on ensisijaisesti juutalaisille; Markuksen evankeliumi on roomalaisille, Luukkaan kreikkalaisille ja Johannes evankeliumille. Kristillinen kirkko. Kristus esitetÀÀn kaikille ihmisille kuninkaana Matteuksessa, Markuksessa Jumalan palvelijana, Luukkaassa ihmisen Pojana, Johanneksessa Jumalan Pojana. Siksi evankeliumin luonnetta voidaan verrata Hesekielin ja Kerran Ilmestyskirjan 4. kerubille; Matteuksessa leijona; Marcos vasikalle; Luukas mies, Johannes Kotka lentÀÀ.

‱ 1.Mooseksen kirjan 1: 14-19, selitetÀÀn, ettĂ€ luomisen neljĂ€ntenĂ€ pĂ€ivĂ€nĂ€ Jumala loi auringon, kuu ja tĂ€hdet ja sen kanssa pĂ€ivĂ€n ja yön.

”Sitten Jumala sanoi:” Anna valojen ilmestyĂ€ taivaalle erottaa pĂ€ivĂ€ yöstĂ€; Antakaa heidĂ€n allekirjoittaa aikakausien, pĂ€ivien ja vuosien merkitsemistĂ€. Loistakoon nuo valot taivaalla maan pÀÀllĂ€ ” Ja niin tapahtui. Jumala teki kaksi valoa: suurimman hallitsemaan pĂ€ivÀÀ ja pienimmĂ€n hallitsemaan yötĂ€. HĂ€n teki myös tĂ€hdet. Jumala pani nuo valot taivaalle valaisemaan maata, hallitsemaan pĂ€ivÀÀ ja yötĂ€ ja erottamaan valon pimeydestĂ€. Ja Jumala nĂ€ki, ettĂ€ tĂ€mĂ€ oli hyvÀÀ. Ja iltapĂ€ivĂ€ kului, ja aamu tuli, joten neljĂ€s pĂ€ivĂ€ tĂ€yttyi. ”

‱ EnsimmĂ€isessĂ€ Mooseksen kirjan 2: 10-14: ssĂ€ mainitaan Eedenin puutarhan joki, joka haarautui neljÀÀn haaraan. .

”Ja EedenistĂ€ tuli joki, joka kasteli puutarhan, ja sieltĂ€ se jaettiin neljÀÀn haaraan. Yhden nimi oli PisĂłn; tĂ€mĂ€ ympĂ€röi koko Havilan maata. , missĂ€ on kultaa; ja sen maan kulta on hyvĂ€; siellĂ€ on myös bedelio ja onyksi. Toisen joen nimi on Gihon; tĂ€mĂ€ ympĂ€röi koko Cusin maata. Ja kolmannen joen nimi on Hidekel; TĂ€mĂ€ kulkee Assyriasta itÀÀn. Ja neljĂ€s joki on Eufrat. ”

‱ Profeetta Hesekielin mukaan PyhĂ€ Henki on koko maapallon, ja hĂ€n mainitsee neljĂ€ tuulea , jossa kukin vastaa pÀÀkohtaa.

”Henki, tule neljĂ€stĂ€ tuulesta ja puhaltaa. ”(Hesekiel 37: 9)

‱ Me kaikki tunnemme neljĂ€ evankeliumia, jotka kertovat Jumalan Pojan elĂ€mĂ€n maan pÀÀllĂ€. Ne ovat evankeliumeja PyhĂ€n Matteuksen, PyhĂ€n Markuksen, PyhĂ€n Luukkaan ja PyhĂ€ Johannes.

‱ Markus 4: 3-8 kylvĂ€jĂ€n vertauksessa Jeesus mainitsee, ettĂ€ maata on neljÀÀ tyyppiĂ€: tie, joka on tien vieressĂ€, se, jolla on paljon kiviĂ€, joka on piikkejĂ€ ja lopulta hyvĂ€ maa.

”Kuule: Katso, kylvĂ€jĂ€ lĂ€hti kylvĂ€mÀÀn; ja kylvettĂ€essĂ€ tapahtui, ettĂ€ osa putosi tien varteen, ja taivaan linnut tulivat ja söivĂ€t sen. Toinen osa putosi kiviseen, missĂ€ ei ollut paljon maata, ja se nousi pian, koska sillĂ€ ei ollut maan syvyyttĂ€. Mutta aurinko tuli, se paloi; ja koska sillĂ€ ei ollut juurta, se kuivui. Toinen osa putosi piikkeihin, ja piikit kasvoivat ja hukuttivat hĂ€net, eikĂ€ hĂ€n tuottanut hedelmÀÀ. Mutta toinen osa putosi hyvĂ€lle maalle ja kantoi hedelmÀÀ, sillĂ€ se versosi ja kasvoi ja tuotti kolmekymmentĂ€, kuusikymmentĂ€ ja sata yhtĂ€. ”

Viisi Raamatun numeroa, joilla on voimakas merkitys

Raamattu, kaikkien aikojen luetuin kirja, kÀtkee useita koodeja ja salaisuuksia. Raamattu on tÀynnÀ lukuja, jotka eivÀt ilmaise todellista mÀÀrÀÀ, mutta symboloivat jotain, joka menee pidemmÀlle. Semiittien joukossa oli jÀrkevÀÀ vÀlittÀÀ avaimet tai ideat numeroiden kautta. Vaikka missÀÀn vaiheessa ei selitetÀ, mitÀ kukin numero tarkoittaa, tutkijat ovat saaneet selville, mitÀ monet heistÀ symboloivat.

TÀmÀ ei tarkoita, ettÀ joka kerta, kun numero ilmestyy Raamatusta, sillÀ on piilotettu merkitys, se yleensÀ osoittaa todellisen mÀÀrÀn, mutta joskus ei. Liity joukkoomme saadaksesi tietÀÀ viisi Raamatun numeroa, joilla on voimakas merkitys.

Viisi Raamatun numeroa, joilla on VOIMAKAS merkitys

1. Numero YK symboloi kaikkea, mikĂ€ liittyy Jumalan kanssa. Se edustaa jumalallista valtakuntaa.NĂ€emme sen esimerkiksi tĂ€ssĂ€ 5.Mooseksen kirjan 6: 4: ssĂ€: ”Kuule Israel, Herra on meidĂ€n Jumalamme, Jahve on yksi.”

2. KOLME on kokonaisuus. Nykyisyys, menneisyys ja tulevaisuus, ajan kolme ulottuvuutta, tarkoittaa ”aina”. NĂ€emme sen esimerkiksi Jesajan 6: 3: ssa ”PyhĂ€, pyhĂ€, pyhĂ€ on Herra Kaikkivaltias; koko Maa on tĂ€ynnĂ€ hĂ€nen kirkkauttaan.” Sanomalla PyhĂ€ kolme kertaa, se tarkoittaa, ettĂ€ se on ikuisesti. IsĂ€, Poika ja PyhĂ€ Henki (3) muodostavat Kolminaisuuden. Jeesus Kristus nousi kolmantena pĂ€ivĂ€nĂ€, ja kolme kertaa paholaiset kiusasivat hĂ€ntĂ€. tĂ€mĂ€ luku merkityksellĂ€, joka ylittÀÀ puhtaasti numeerisen.

3. KUusi on epĂ€tĂ€ydellisyysluku. Kuten nĂ€emme jĂ€ljempĂ€nĂ€, seitsemĂ€n on tĂ€ydellinen. Koska ”ei tĂ€ydellinen”, se liittyy ihmiseen: Jumala loi ihmisen kuudentena pĂ€ivĂ€nĂ€. 666 on paholaisen numero; EpĂ€tĂ€ydellisin. Poissa tĂ€ydellisyydestĂ€ ja valitun kansan vihollisesta löydĂ€mme Goljatin: 6 jalan pituisen jĂ€ttilĂ€isen, jolla on kuusi panssaria. Raamatussa on monia muita tapauksia, joissa kuusi koskee epĂ€tĂ€ydellisiĂ€ tai vastoin hyviĂ€.

4. SeitsemĂ€n on tĂ€ydellisyyden mÀÀrĂ€. Jumala loi maailman, ja seitsemĂ€ntenĂ€ pĂ€ivĂ€nĂ€ lepĂ€si, tĂ€mĂ€ on selkeĂ€ viittaus luomisen tĂ€ydellisyyteen ja loppuun saattamiseen. Vanhassa testamentissa on monia esimerkkejĂ€, mutta missĂ€ tĂ€mĂ€n numeron symbologia nĂ€kyy vahvimmin ApokalypseessĂ€. SiinĂ€ PyhĂ€ Johannes kertoo meille seitsemĂ€stĂ€ sinetistĂ€, seitsemĂ€stĂ€ trumpetista tai seitsemĂ€stĂ€ silmĂ€stĂ€, jotka symboloivat esimerkiksi salaisuuden, rangaistuksen tai jumalallisen nĂ€yn tĂ€ydellisyyttĂ€. Kaksitoista tarkoittaa ”valittu” tai ”valittu”. Kun puhutaan Israelin 12 heimosta, se ei tarkoita, ettĂ€ heitĂ€ oli vain 12, vaan ettĂ€ he olivat valitut, aivan kuten apostolit ovat 12, vaikka heitĂ€ olisi enemmĂ€n, he ovat ”valitut”. Kaksitoista on pieniĂ€ profeettoja, ja Ilmestyskirjassa 12 ne ovat naisen kruunaa tĂ€htiĂ€ tai 12 ovat Jerusalemin portteja.

Muita Raamatun numeroita symbologisesti ovat esimerkiksi 40, joka edustaa muutos (tulva kesti 40 pÀivÀÀ ja 40 yötÀ) tai 1000, mikÀ tarkoittaa joukkoa.

5 / 5 (2ÀÀntÀ)

Leave a Reply

Vastaa

SÀhköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentÀt on merkitty *