Nieleminen on mekanismi, jolla ruokaa kuljetetaan suusta mahaan. Osa mekanismista on aktiivisessa valvonnassa, kun taas loput on autonomisen valvonnan alaisena.
Tässä artikkelissa tarkastellaan nielemisprosessia ja joitain kliinisiä olosuhteita, jotka saattavat johtua prosessin menemisestä pieleen.
Nielemisen vaiheet
Vapaaehtoinen vaihe
Mastikaatio johtaa ruoan boluksen muodostumiseen, tässä vaiheessa kielen takaosa kohoaa ja pehmeä kitala vedetään edestä sitä vasten. Tämä pitää ruoan suuontelossa ja antaa hengitystien pysyä avoimina. Tämän vaiheen kesto vaihtelee.
Tämän jälkeen inspiraatio estyy ja ruoan bolus siirretään kielellä nieluun. Tämä johtaa nielemisrefleksin stimulointiin.
Nielun vaihe
Kun bolus on siirretty nieluun, paineen reseptorit aktivoituvat kitalaessa ja etunielussa. Tämä antaa signaalin aivorungon nielukeskuksesta, joka:
- estää hengityksen
- nostaa kurkunpään
- sulkee glottin
- Avaa ylemmän ruokatorven sulkijalihaksen.
Pehmeä kitala on kohonnut nenänielun sulkemiseksi, jotta ruoka pääsee kulkemaan. Tämän lisäksi todelliset äänijohdot sulkeutuvat estämään pyrkimyksiä.
Tämän jälkeen bolus siirretään kohti ruokatorvea nielun ahtaiden lihasten peristaltiikan kautta. Painovoima vaikuttaa hyvin vähän tähän prosessiin, ja tärkeimmät tekijät, jotka vaikuttavat tämän nopeuteen, ovat boluksen viskositeetti ja tilavuus.
Ruokatorven vaihe
Ruokatorven ylempi kolmasosa on vapaaehtoinen luurankolihas ja alemmat kaksi kolmasosaa ovat tahattomia sileitä lihaksia. Lisätietoja ruokatorven anatomiasta löytyy täältä.
Tämän vaiheen alussa kurkunpentu laskee ja palaa normaaliin asentoonsa. Cricopharyngeus-lihas supistuu sitten estääkseen refluksoinnin ja hengitys alkaa uudelleen.
Bolus siirretään ruokatorvesta alas peristaltiikan kautta, jota ulkoiset hermot koordinoivat. Jokainen lihasalue rentoutuu systemaattisesti ruoan päästämiseksi läpi ja supistuu sen jälkeen eteenpäin. Bolusta ajetaan noin 3–5 cm sekunnissa, joten kuljetusaika vatsaan kestää noin 9 sekuntia.
Kuva 1 – Kaavio, joka esittää nielemisprosessin. Kliininen merkitys – dysfagia
Dysfagia on nielemisvaikeuksien termi. Se voi vaikuttaa sekä kiinteiden että nestemäisten aineiden nielemiseen syystä riippuen. Tämän lisäksi se voi johtua liikkuvuusongelmista (peristaltiikan virhe) tai putken tukkeutumisesta.
Yleisiä syitä ovat:
- aivohalvaus
- Alzheimerin tauti
- Kasvaimet
- Xerostomia
- Ruokatorven ahtaumat
- Hiatus tyrä
Disfagian esiintyminen tunnistetaan tyypillisesti bariumin nieltötutkimuksella, ja syiden tunnistamiseksi voidaan käyttää lisätestejä, kuten TT-skannauksia.
Hoito riippuu potilaan vaikeuden syystä ja vakavuudesta. Niitä voivat olla nielemishoito, ruokavalion muutokset, leikkaus tai äärimmäisissä tapauksissa nasogastriset putket. Dysfagian komplikaatioihin voivat kuulua aspiraatio, kuivuminen ja painonlasku.
Kuva 2 – normaali barium-niellä.