Taloudellinen ongelma
Kaikki yhteiskunnat kohtaavat taloudellisen ongelman, joka on ongelma siitä, miten rajoitettuja, tai niukat resurssit. Taloudellinen ongelma on olemassa, koska vaikka ihmisten tarpeet ja toiveet ovat rajattomat, tarpeiden ja tarpeiden tyydyttämiseen käytettävissä olevat resurssit ovat rajalliset.
Rajoitetut resurssit
Resursseja rajoitetaan kahdella olennaisella tavalla:
- Fyysinen määrä on rajoitettu, kuten maalla, jolla on rajallinen määrä.
- Käyttö rajoitettu, kuten työvoiman ja koneiden kohdalla, joita voidaan käyttää vain yhteen tarkoitukseen kerrallaan.
Valinta- ja vaihtoehtoiskustannukset
Valinta ja vaihtoehtoiset kustannukset ovat taloustieteen kaksi peruskäsitettä. Koska resurssit ovat rajalliset, tuottajien ja kuluttajien on tehtävä valintoja kilpailevien vaihtoehtojen välillä. Yksityishenkilöiden on valittava, miten taitojaan ja vaivojaan käytetään parhaiten, yritysten on valittava tapa, jolla parhaiten käytetään työntekijöitä ja koneita, ja hallitusten on valittava, miten parhaiten käytetään veronmaksajien rahaa. >
Taloudellisen valinnan tekeminen luo uhrin, koska vaihtoehdoista on luovuttava. Valinnan tekeminen johtaa menetys hyötyyn, jonka vaihtoehto olisi tarjonnut. Esimerkiksi, jos henkilöllä on käytettävä 10 puntaa ja jos kirjoilla on kukin 10 puntaa ja ladattujen musiikkikappaleiden kukin on 1 puntaa, kirjan ostaminen tarkoittaa menetetyn hyödyn, joka olisi saatu 10 ladatusta kappaleesta. Samoin maata ja muita resursseja, joita on käytetty koulun rakentamiseen, olisi voitu käyttää tehtaan rakentamiseen. Seuraavan parhaan vaihtoehdon menetys edustaa todellista uhrausta ja sitä kutsutaan vaihtoehtoisiksi kustannuksiksi. Koulun valitsemisesta aiheutuvat vaihtoehtoiskustannukset ovat tehtaan menetys ja mitä olisi voitu tuottaa.
On ymmärrettävä, että vaihtoehtoiset kustannukset liittyvät seuraavaksi parhaan vaihtoehdon menetykseen eikä minkään mahdolliseen vaihtoehto. Päätöksen todelliset kustannukset ovat aina lähin vaihtoehto, jota ei ole valittu.
Samuelsonin kolme kysymystä
Amerikan ensimmäinen Nobel-palkinnon saanut taloustieteilijä, edesmennyt Paul Samuelson hyvitetään usein. tarjoamalla ensimmäinen selkeä ja yksinkertainen selitys talousongelmalle – nimittäin se, että taloudellisen ongelman ratkaisemiseksi yhteiskuntien on pyrittävä vastaamaan kolmeen peruskysymykseen – Mitä tuottaa? Kuinka tuottaa? Ja kenelle tuottaa?
Mitä tuottaa?
Yhteiskuntien on päätettävä paras yhdistelmä tavaroita ja palveluita vastaamaan heidän erilaisiin tarpeisiinsa. Yhteiskuntien on päätettävä, mitkä eri resurssit jaetaan näille tavaroille ja palveluille.
Kuinka tuottaa?
Yhteiskuntien on myös päätettävä paras yhdistelmä tekijöitä halutun tavara- ja palvelutuloksen luomiseksi. Esimerkiksi kuinka paljon maata, työvoimaa ja pääomaa tulisi käyttää kulutustavaroiden, kuten tietokoneiden ja moottoriajoneuvojen, tuottamiseen?
Kenelle tuottaa?
Lopuksi kaikki yhteiskunnat tarvitsevat päättää, kuka hyötyy sen taloudellisen toiminnan tuotoksesta ja kuinka paljon hän saa. Tätä kutsutaan usein jakeluongelmaksi.
Eri yhteiskunnat voivat kehittää erilaisia tapoja vastata näihin kysymyksiin.
Ilmaiset tavarat
Ilmainen tavara on niin runsas, että sen kulutus ei estä muita käyttämästä hyötyä hyvistä. Tällöin kulutukseen tai tuotantoon ei liity vaihtoehtoiskustannuksia, ja tavara ei määrää hintaa. Ilma mainitaan usein ilmaisena hyödykkeenä, koska sen hengittäminen ei vähennä jonkun muun käytettävissä olevaa määrää.
