Teknisen termin määrittely
Pyroklastinen virtaus
Pyroklastinen virtaus viittaa ilmiöön, jossa tulivuorenpurkauksesta tulleet kuumat laavakappaleet, hohkakivet ja tuhka juoksevat alas rinteessä kelluvan syntyvässä kuumassa tulivuorikaasussa.
Yleensä pyroklastisen virtauksen lämpötila on jopa 100-1000 ℃ ja sen nopeus on 10-100 m sekunnissa tai enemmän. Korkean lämpötilan, suuren nopeuden ja suuren määrän sedimenttiä aiheuttavat vakavia vahinkoja virtaaville alueille. Siksi myös tulivuorenpurkausten aiheuttamista sedimentteihin liittyvistä katastrofeista pyroklastisia virtauksia pelätään yhtenä tappavimmista ilmiöistä, joilla on tuhoisia vaikutuksia sekä ihmisiin että taloihin. Kuten muutkin painovoiman kautta virtaavat virtaavat kappaleet, pyroklastiset virtaukset virtaavat alas topografisesti matalilla alueilla, mutta ne juoksevat helposti matalien harjanteiden yli, koska niiden nopeus on niin suuri.
Rakenteeltaan pyroklastinen virtaus on karkeasti Jaettu alempaan kerrokseen (roskavyöry) ja ylempään kerrokseen (pölymyrsky), joka näkyy kuvassa 1. Alempi kerros on tiheä virtaus, joka koostuu suhteellisen suurikokoisesta sedimentistä. Yläkerros on matalatiheyksinen virtaus, joka koostuu pääasiassa pienikokoisesta tulivuoren tuhkasta, joka pyyhkäisee alas turbulentin tulivuorikaasun kelluvasta mäestä.
Kuva. 1 Tyypillinen pyroklastisen virtauksen virtaus
Kuva. 2 Pyroklastisten virtausten muodostuminen (Macdonald)
Sekä alempi että ylempi kerros ovat korkeita lämpötiloja ja nopeita. Pyroklastista virtausta kutsuttiin aikoinaan tulivuoren klastikkivirtaukseksi, mutta nykyään käytetään lyhennettyä nimeä ”pyroklastinen virtaus”.
Vulkanologiassa kutsutaan pyroklastista virtausta, jonka irtotilavuus on 100 000-100 miljoonaa m3. pienimuotoinen pyroklastinen virtaus. Kuten kuvassa 2 on esitetty, nämä pienimuotoiset pyroklastiset virtaukset luokitellaan karkeasti kolmeen tyyppiin alkuperänsä perusteella: a) syntyvät laavakupolin (Merapi-tyyppi) räjähtämättömästä, painovoimaisesta romahduksesta, b) osittaisen murtuman tuloksena ja laavakupolin putoaminen tulivuorenpurkauksen (Pelée-tyyppinen) vuoksi ja c) syntyy purkauspylvään suihkulähteen romahtamisen jälkeen tulivuorenpurkauksen jälkeen (Soufriere-tyyppi).
* Käännetty Journal of Japanista Sabo Association, Sabou to Chisui, Vol.81, s.98, 1991