Tiibet, kaukosäädin ja pääasiassa- ”Maailman katona” tunnettua buddhalaista aluetta hallitaan Kiinan autonomisena alueena.
Peking väittää vuosisatojen vanhan suvereniteetin Himalajan alueelle. Mutta monien tiibetiläisten uskollisuudet ovat maanpaossa olevan henkisen johtajan Dalai Laman kanssa, jonka seuraajat pitävät hänen elävänä jumalana, mutta Kiinan mielestä separatistisena uhkana.
Kansainvälinen huomio kiinnitettiin alueeseen vuonna 2008 Pekingin olympialaisten valmisteluvaiheessa. Kiinalaisten vastaisten mielenosoittajien ja Tiibetin viranomaisten väliset kohtalot saivat suuren julkisuuden ja Lontoossa, Pariisissa ja San Franciscossa tapahtuneen soihtujen välityksen aiheuttivat Tiibetin kannattajat ja temput.
Tiibetillä on ollut myrskyisä historia, jonka aikana se on viettänyt joitain jaksoja itsenäisenä kokonaisuutena ja toisia voimakkaiden Kiinan ja Mongolian dynastioiden hallitessa.
Kiina lähetti tuhansia joukkoja toteuttamaan vaatimuksiaan alueelle vuonna 1950. Joistakin alueista tuli Tiibetin autonominen alue ja toisista inkorporoitiin naapurimaissa oleviin Kiinan provinsseihin.
Vuonna 1959 epäonnistuneen Kiinan vastaisen kansannousun jälkeen 14. dalai-lama pakeni Tiibetistä ja perusti maanpaossa olevan hallituksen Intiassa. Suurin osa Tiibetin luostareista tuhoutui 1960- ja 1970-luvuilla Kiinan kulttuurivallankumouksen aikana. Tuhansien tiibetiläisten uskotaan tappaneen tukahduttamisen ja sotatilalain aikana.
Kiinaa syytetään tukahduttamisesta
Kansainvälisen painostuksen alaisena Kiina helpotti otettaan Tiibetiin 1980-luvulla toteuttamalla avoimet ovet -uudistuksia ja lisäämällä investointeja.
Pekingin mukaan Tiibet on kehittynyt huomattavasti sen hallinnassa. Mutta oikeusryhmien mukaan Kiina rikkoo edelleen ihmisoikeuksia syyttäen Pekingiä poliittisista ja uskonnollisista sortotoimista. Peking kiistää väärinkäytökset.
Matkailu ja meneillään oleva modernisointipyrkimys ovat ristiriidassa Tiibetin entisen eristämisen kanssa. Mutta Pekingin kriitikot sanovat, että tiibetiläisillä ei ole juurikaan sananvaltaa tulevaisuuden rakentamisessa.
Kiinan mukaan uusi rautatieyhteys Lhasan ja Länsi-Kiinan Qinghain maakunnan välillä lisää talouden laajentumista. Yhteys todennäköisesti lisää kiinalaisten maahanmuuttajien virtaa.
”Reinkarnaatio”
Buddhalaisuus saavutti Tiibetin seitsemännellä vuosisadalla. Dalai Lama eli viisauden valtameri on johtava hengellinen hahmo; Panchen Lama on toiseksi tärkein hahmo. Molemmat nähdään edeltäjänsä reinkarnaatioina.
Dalai-laman ja panchen-laman valinta on perinteisesti noudattanut tiukkaa prosessia. Mutta Dalai Lama ja Peking ovat ristiriidassa Panchen Laman 11. inkarnaation kanssa, kun he ovat tunnistaneet roolille erilaisia nuoria. Dalai-laman valintaa, Gedhun Choekyi Nyimaa, ei ole nähty sen jälkeen, kun Kiinan viranomaiset pidättivät hänet vuonna 1995.
Kiinan ja Dalai-laman välillä on ollut ajoittaisia ja epäsuoria yhteyksiä. Karkotettu henkinen johtaja kannattaa väkivallatonta, neuvoteltua ratkaisua Tiibetin ongelmaan ja hyväksyy Tiibetin todellisen autonomian käsitteen Kiinan suvereniteetin alaisuudessa. Kiina on kyseenalaistanut hänen väitteensä, joiden mukaan hän ei tavoittele itsenäisyyttä.
Kiina on myös syyttänyt Dalaiä Lama, joka yllyttää kymmeniä itsemurhauksia, joita on vuodesta 2009 lähtien tapahtunut Kiinan hallitusta vastustavien tiibetiläisten keskuudessa. Hän hylkää tämän ja on kyseenalaistanut tällaisten mielenosoitusten tehokkuuden.
Tiibetin talous riippuu suurelta osin maataloudesta. Metsät ja niityt vievät suuren osan maasta. Alueella on runsaasti mineraaleja, mutta huono liikenneyhteys on rajoittanut niiden hyödyntämistä. Matkailu on tärkeä tulonsaaja.
Tiibet yhdellä silmäyksellä:
- suvereniteetti: Dalai-lama sanoo, että Tiibet oli itsenäinen ja Kiina sanoo, että sen itsemääräämisoikeus Tiibetin suhteen ulottuu vuosisatojen taakse.
- Mikä on Tiibet? Kiina pitää tätä Tiibetin autonomisena alueena. Dalai Laman mukaan sen tulisi sisältää naapurimaat, joissa on Tiibetin väestö.
- Tukahduttaminen: Dalai Laman mukaan 1,2 miljoonaa ihmistä tapettiin Kiinan hallinnon aikana. Kiina kiistää tämän.
- Kulttuuri: Dalai Lama sanoo Kiinan tukahduttaneen tiibetiläisen identiteetin aktiivisesti. Kiina tunnustaa joitain väärinkäytöksiä, mutta sanoo auttavansa herätystä Tiibetin kulttuurin
- Kehitys: Kiina sanoo parantaneensa terveyttä ja taloutta. Dalai Laman mukaan kehitys on suosinut kiinalaisia kiinalaisia maahanmuuttajia.
- Kansainvälinen vastaus: Mikään maa ei kiistä avoimesti Kiinan vaatimuksia suvereniteetista, ja Kiina on estänyt kaikki YK: n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat Tiibetistä sen jälkeen, kun kansantasavalta otti vallan Kiinan istuin YK: ssa vuonna 1971.
- Vapaa-Tiibetin liike: Tiibetin asia on voittanut yksilöiden ja ryhmien myötätunnon, joista monet kampanjoivat itsenäisen Tiibetin muodostamiseksi.