98. Vielä yksi huomautus tässä osassa: Ei pidä olettaa, että henkilöllä on tarpeeksi vapautta vain siksi, että hän SANAA, että hänellä on tarpeeksi. Vapautta rajoittaa osittain psykologinen valvonta, josta ihmiset ovat tajuton, ja lisäksi monien ihmisten ajatuksia vapauden muodosta ohjaavat enemmän sosiaaliset sopimukset kuin heidän todelliset tarpeet. Esimerkiksi on todennäköistä, että monet ylisosialisoituneen vasemmiston jäsenet sanovat, että suurin osa ihmisistä, myös heistä, on sosiaalistettu liian vähän kuin liikaa, silti ylisosialisoitunut vasemmistolainen maksaa korkean psykologisen hinnan korkealta sosiaalistumiselta.
Joitakin historiaperiaatteita
99. Ajattele historiaa kahden komponentin summana: arvaamaton komponentti, joka koostuu arvaamattomista tapahtumista, jotka eivät noudata havaittavaa mallia, ja säännöllinen komponentti, joka koostuu pitkäaikaisista historiallisista suuntauksista. Tässä olemme huolissamme pitkän aikavälin trendeistä.
100. ENSIMMÄINEN PERIAATE. Jos tehdään Pieni muutos, joka vaikuttaa pitkän aikavälin historialliseen suuntaukseen, muutoksen vaikutus on melkein aina väliaikainen – suuntaus palaa pian alkuperäiseen tilaansa. (Esimerkki: Uudistusliikkeellä, jonka tarkoituksena on puhdistaa poliittinen korruptio yhteiskunnassa, on harvoin enemmän kuin lyhytaikainen vaikutus; ennemmin tai myöhemmin uudistajat rentoutuvat ja korruptio hiipii takaisin sisään. Poliittisen korruption taso yleensä pysyy vakiona tietyssä yhteiskunnassa tai muuttua vain hitaasti yhteiskunnan kehityksen myötä. Normaalisti poliittinen siivous on pysyvä vain, jos siihen liittyy laajamittaisia sosiaalisia muutoksia; Pieni muutos yhteiskunnassa ei riitä.) Jos aikavälin historiallinen trendi näyttää olevan pysyvä, se johtuu vain siitä, että muutos vaikuttaa suuntaan, johon suuntaus jo liikkuu, joten suuntaus ei muutu vain työntämällä askelta eteenpäin.
101. Ensimmäinen periaate on melkein tautologia. Jos trendi ei olisi vakaa pieniin muutoksiin nähden, se vaeltaisi satunnaisesti sen sijaan, että seuraisi tiettyä suuntaa; toisin sanoen se ei olisi ollenkaan pitkän aikavälin trendi.
102. TOINEN PERIAATE. Jos tehdään muutos, joka on riittävän suuri muuttamaan pysyvästi pitkän aikavälin historiallista suuntausta, se muuttaa koko yhteiskuntaa. Toisin sanoen yhteiskunta on järjestelmä, jossa kaikki osat ovat yhteydessä toisiinsa, etkä voi muuttaa pysyvästi mitään tärkeää osaa muuttamatta myös kaikkia muita osia.
103. KOLMAS PERIAATE. Jos tehdään muutos, joka on riittävän suuri muuttamaan pysyvästi pitkän aikavälin kehitystä, seurauksia koko yhteiskunnalle ei voida ennustaa etukäteen. (Elleivät muut muut yhteiskunnat ole käyneet läpi saman muutoksen ja kaikki ovat kokeneet samat seuraukset, jolloin empiiristen perusteiden perusteella voidaan ennustaa, että toinen saman muutoksen läpikäyvä yhteiskunta kokee samanlaisia seurauksia.)
104. NELJÄS PERIAATE. Uudenlaista yhteiskuntaa ei voida suunnitella paperilla. Eli et voi suunnitella uutta yhteiskunnan muotoa etukäteen, sitten asettaa sen ja odottaa sen toimivan suunnitellusti.
105. Kolmas ja neljäs periaate johtuvat ihmisyhteiskuntien monimutkaisuudesta. Ihmiskäyttäytymisen muutos vaikuttaa yhteiskunnan talouteen ja fyysiseen ympäristöön; talous vaikuttaa ympäristöön ja päinvastoin, ja talouden ja ympäristön muutokset vaikuttavat ihmisen käyttäytymiseen monimutkaisilla, arvaamattomilla tavoilla; ja niin edelleen. Syiden ja seurausten verkosto on aivan liian monimutkainen, jotta sitä ei voida selvittää ja ymmärtää.
106. VIIDES PERIAATE. Ihmiset eivät valitse tietoisesti ja rationaalisesti yhteiskunnan muotoa. Yhteiskunnat kehittyvät sosiaalisen evoluution prosessien kautta, jotka eivät ole järkevän ihmisen hallinnassa. Viides periaate on seurausta neljästä muusta.
108. Havainnollistamaan: Ensimmäisen periaatteen mukaan yleisesti ottaen sosiaalisten uudistusten yritys toimii joko suuntaan, johon yhteiskunta muutenkin kehittyy (niin että se vain kiihdyttää muutosta, joka olisi joka tapauksessa tapahtunut) tai muuten sillä on vain ohimenevä vaikutus, niin että yhteiskunta liukastuu pian takaisin vanhaan uraansa. Uudistaminen on riittämätöntä ja tarvitaan vallankumousta, jotta voidaan muuttaa pysyvästi minkä tahansa yhteiskunnan tärkeän osan kehityssuunta. (Vallankumous ei välttämättä merkitse aseellista kapinaa tai hallituksen kaatamista.) Toisen periaatteen mukaan vallankumous ei koskaan muuta vain yhtä yhteiskunnan osaa, se muuttaa koko yhteiskuntaa; ja kolmannen periaatteen mukaan tapahtuu muutoksia, joita vallankumoukselliset eivät ole koskaan odottaneet tai toivoneet. Neljännen periaatteen mukaan, kun vallankumoukselliset tai utopistit perustavat uudenlaisen yhteiskunnan, se ei koskaan toimi suunnitellusti.
109. Yhdysvaltain vallankumous ei tarjoa vastaesimerkkiä.Amerikkalainen ”vallankumous” ei ollut sanan merkityksessä vallankumous, vaan vapaussota, jota seurasi melko kauaskantoinen poliittinen uudistus. Perustajat eivät muuttaneet amerikkalaisen yhteiskunnan kehityssuuntaa eivätkä pyrkineet He vapauttivat amerikkalaisen yhteiskunnan kehityksen vain Ison-Britannian hallinnon hidastavalta vaikutukselta. Heidän poliittinen uudistuksensa ei muuttanut mitään perussuuntausta, vaan vain työnsi amerikkalaista poliittista kulttuuria sen luonnollisen kehityksen suuntaan. sivuliike, oli jo pitkään edennyt edustuksellisen demokratian suuntaan. Ja ennen itsenäisyyden sotaa amerikkalaiset harjoittivat jo siirtomaakokouksissa huomattavaa edustuksellista demokratiaa. Perustuslain perustama poliittinen järjestelmä mallinnettiin Isossa-Britannian järjestelmässä ja siirtomaa-kokoonpanoissa. Suurin muutoksin, olla varma – ei ole epäilystäkään siitä, että perustajat tärkeä askel. Mutta se oli askel tietä pitkin, että englanninkielinen maailma oli jo matkustamassa. Todiste on siitä, että Isossa-Britanniassa ja kaikissa sen siirtomaissa, joissa asuivat pääasiassa brittiläisiä ihmisiä, päätyi edustuksellisen demokratian järjestelmiin, jotka olivat olennaisesti samanlaisia kuin Yhdysvalloissa. Jos perustajat olivat menettäneet hermonsa ja kieltäytyneet allekirjoittamasta itsenäisyysjulistusta, elämäntapa tänään ei olisi ollut merkittävästi erilainen. Ehkä meillä olisi ollut jonkin verran läheisemmät siteet Britanniaan, ja meillä olisi ollut parlamentti ja pääministeri kongressin ja presidentin sijasta. Ei iso juttu. Näin ollen Yhdysvaltojen vallankumous ei ole vastaesimerkki periaatteistamme, mutta hyvä esimerkki niistä.
110. Silti on käytettävä järkeä periaatteiden soveltamisessa. Ne ilmaistaan epätarkalla kielellä, joka antaa tulkinnanvaraa, ja niistä löytyy poikkeuksia. Joten emme esitä näitä periaatteita loukkaamattomina laeina, vaan nyrkkisääntöinä tai ajattelun ohjaajina, jotka voivat tarjota osittaisen vastalääkkeen naiiveille ajatuksille yhteiskunnan tulevaisuudesta. Periaatteet on pidettävä jatkuvasti mielessä, ja aina kun päädytään ristiriitaan heidän kanssaan, on harkittava tarkkaan ajattelutapaansa ja säilytettävä johtopäätös vain, jos siihen on hyvät ja vankat syyt.