Takaisin Hollywoodin mustalle listalle
”Hollywood 10” -jäsenet Oikealta: Oikealta: Robert Adrian Scott, Edward Dmytryk, Samuel Ornitz, Lester Cole, Herbert Biberman, Albert Maltz, Alvah Bessie, John Howard Lawson ja Ring Lardner Jr.
5. maaliskuuta 1946 Westminster Collegessa Fultonissa, Missourissa, Britannian entinen pääministeri Winston Churchill julisti kylmän sodan alkamisen kuvalla, joka kiteytti amerikkalaiset pelot Neuvostoliiton ekspanismista ulkomailla ja kommunistisesta kumoaminen kotona. ”Itämeren Stettinistä Adrianmeren Triesteen on rautaesirippu laskeutunut koko mantereelle”, intonoitui Churchill.
Lokakuussa 1947 kansakunnan pelko kommunismista levisi elokuvateollisuudelle, kun talo ei-amerikkalaisen toiminnan alla Komitea (HUAC) järjesti sarjan kuulemistilaisuuksia kumouksellisen kommunismin tutkimiseksi Hollywoodissa. Kuulemistilaisuudessa halveksittiin kongressin syytteitä ”Hollywood 10” -elokuvien tekijöille, enimmäkseen käsikirjoittajille, jotka kieltäytyivät yhteistyöstä komitean kanssa ja jotka lopulta olivat vankilaan ja kielletty työskentelemästä kaikissa suurimmissa studioissa.
Hollywood 10 oli vasta alkua. Kuulemistilaisuudet alkoivat elokuvateollisuuden mustan listan aikakauteen, ja monet muut olivat kiellettyjä työstä poliittisten ideologioidensa vuoksi tulevina vuosina.
Brandeisin professori Thomas Doherty on tutkinut huolellisesti tapahtumia, jotka johtivat Hollywoodin mustalle listalle uudessa kirjassaan ”Show”. Koe: Hollywood, HUAC ja mustan listan syntymä. ” Doherty vei jonkin aikaa vastaamaan BrandeisNOWin kysymyksiin.
”Show Trial” sisältää valtavan paljon yksityiskohtia. Mikä oli yllättävin löytö, jonka teit tutkimuksen aikana?
Minua kosketti erityisen hyvin ensimmäisen muutosvaliokunnan tarina, Hollywood-taiteilijoiden ryhmä, joka muodostui protestoimaan parlamentin epä-amerikkalaisen toiminnan taktiikkaa aikana kuulemistilaisuudet lokakuussa 1947.
Ohjaaja John Hustonin ja käsikirjoittaja Philip Dunnen johdolla komitea lensi Washingtoniin keskellä kuulemistilaisuuksia antamaan moraalista tukea elokuvateollisuudelle. Humphrey Bogart, Lauren Bacall, John Garfield ja monet muut osallistuivat kuulemistilaisuuksiin ja vastustivat herjausta, jonka mukaan Hollywood oli kumouksellisen toiminnan kasvualusta.
Valitettavasti kylmän sodan alkuvaiheessa oli mahdotonta ylläpitää maltillinen kanta, joka heti vastusti HUACia ja kommunistisen puolueen linjaa, jota todistivat Hollywoodin ”epäystävälliset” todistajat. Elokuvan julkistamisen ja studiomogulien painostuksesta ensimmäisen muutoksen valiokunta hajosi pian kuulemisten jälkeen. Bogartin täytyi syödä varis ja toistaa tekonsa sanoen, että oli ollut typerää lentää Washingtoniin protestoidakseen kuulemistilaisuuksia.
Useimmat ihmiset tietävät Joe McCarthyn taktiikoista herättää epäilyksiä ja pelkoja kommunismista, ja monet hämmentävät McCarthyn tekoa. Mikä oli HUAC, jotka olivat komitean tärkeimmät toimijat, ja miten heidän toimintansa vastasi McCarthyismia?
Olet oikeassa – se on hyvin yleistä väärinkäsitystä, sekaannusta. Senaattori McCarthy talon valiokunnan kanssa. Vuonna 1938 perustettu HUAC oli kongressielin, joka otti tehtävänsä tutkia niin kutsuttua viidennen pylvään toimintaa Amerikassa.
1930-luvulla sen toiminta-alaan kuului paitsi amerikkalaiset kommunistit myös kotimaiset Natsit Saksan amerikkalaisbundissa. Sodanjälkeisenä aikana HUAC: n pääkohteeksi tuli kuitenkin väitetty kommunistinen tunkeutuminen hallitukseen ja taiteeseen. HUAC: n tutkinta kommunistivaikutuksesta Hollywoodissa vuonna 1947 oli todellakin lähtökohta syy- ja pelottelukulttuurille, jonka nykyään pidämme McCarthyismin kaiken kattavan otsikon alla – vaikka McCarthyn ura kommunistisena metsästäjänä alkoi vasta 1950, kolme vuotta HUAC-Hollywood-kuulemisten jälkeen.
Onko yleistä väärinkäsitystä mustasta listasta, jonka haluaisit hälventää?
Vuoden 1947 alkuperäisissä kuulemistilaisuuksissa, joihin keskityn, epäystävällisiin todistajiin – enimmäkseen käsikirjoittajat, jotka kieltäytyivät yhteistyöstä valiokunnan kanssa – perustuivat kieltäytymisensä perustuslaillisiin oikeuksiinsa ensimmäisen tarkistuksen, sananvapauslausekkeen nojalla, ei, kuten yleisesti oletetaan, viidennessä tarkistuksessa, joka vahvistaa oikeuden kieltäytyä todistamasta kentällä itsesyytteestä.
Jos he olisivat vedonneet viidenteen muutokseen, heidän olisi pitänyt olla hiljaa – ja he halusivat kovasti puhua teoksestaan julkisissa kuulemistilaisuuksissa ennen uutista ankeriaan kamerat. Ironista kyllä, jos he olisivat turvautuneet viidennen muutoksen suojaansa, he eivät myöhemmin olisi joutuneet vankilaan kongressin halveksunnan vuoksi.
Mitä merkitystä mustalla listalla olevalla kaudella on mielestäsi nykyään Hollywoodin ja amerikkalaisen kulttuurin kannalta, etenkin #MeToo-aikakaudella?
Glib-vertailuista on oltava varovaisia. The Unfriendly Nineteen, alkuperäinen vastahakoisten Hollywood-taiteilijoiden ryhmä, joka vedettiin HUAC: n eteen, ja muut mustalle listalle jääneet taiteilijat eivät olleet tehneet rikoksia; he olivat yksinkertaisesti käyttäneet oikeuttaan ilmaisunvapauteen ja kokoontumisvapauteen.
Tänään tuottajat ja #MeToo -ristin taiteilijoita syytetään rikollisesta toiminnasta – raiskauksista ja seksuaalisesta häirinnästä. Se on olennainen ero. Samaan aikaan Hollywood näyttää jälleen joutuneen tuomiopiirroksen ilmapiiriin, jossa yksi syytös voi johtaa uran syvyyteen ja tehdä esiintyjästä persona non grata -ajankohdan, joka kuluu uudelleentwiittauspainikkeen painamiseen.
Yksi vuoden 1947 opetuksista on, että etenkin äärimmäisten poliittisten intohimojen aikana sinun on säilytettävä kunnioitus järkevää vuoropuhelua ja asianmukaista prosessia varten.