Etsi lähteet: ”Yhdistelmäreaktio” – uutiset · sanomalehdet · kirjat · tutkija · JSTOR (huhtikuu 2009) (Katso, miten ja milloin tämä viestiviesti poistetaan)
Yhdistelmäreaktio (tunnetaan myös synteesireaktiona) on reaktio, jossa kaksi tai useampi alkuaine tai yhdiste (reaktantti) yhdistyy muodostamaan yhden yhdisteen (tuotteen). Tällaisia reaktioita edustavat seuraavan muodon yhtälöt: X + Y → XY Kahden tai useamman alkuaineen yhdistelmää yhden yhdisteen muodostamiseksi kutsutaan yhdistelmäreaktioksi. a) Elementtien välillä | C + O2 → CO2 | Hapessa täysin palanut hiili tuottaa hiilidioksidia | – | b) Yhdisteiden välillä CaO + H2O → Ca (OH) 2 | Kalsiumoksidi (kalkki) yhdistettynä veteen antaa kalsiumhydroksidia (sammutettua kalkkia) | – | c) alkuaineiden ja yhdisteiden välillä 2CO + O2 → 2CO2 | Happi yhdistyy hiilimonoksidiin ja muodostuu hiilidioksidia. |}
Yhdistelmäreaktiossa ei ole tiettyä määrää reagensseja.
Yhdistelmäreaktiot ovat yleensä eksotermisiä, koska sidoksen muodostuessa reagoivien aineiden välillä vapautuu lämpöä. Esimerkiksi bariummetalli ja fluorikaasu yhdistyvät erittäin eksotermisessä reaktiossa suolabariumfluoridin muodostamiseksi:
Ba + F2 → BaF2
Toinen esimerkki on magnesiumoksidi yhdistettynä hiilidioksidiin magnesiumkarbonaatin tuottamiseksi.
MgO + CO2 → MgCO3
Toinen esimerkki on rautayhdistäminen rikin kanssa rauta (II) sulfidin tuottamiseksi.
Fe + S → FeS
Kun metallin ja ei-metallin välillä tapahtuu yhdistelmäreaktio, tuote on ioninen kiinteä aine. Esimerkki voisi olla litium, joka reagoi rikin kanssa, jolloin saadaan litiumsulfidia. Kun magnesium palaa ilmassa, metallin atomit yhdistyvät kaasun happeen tuottaen magnesiumoksidia. Tämä erityinen yhdistelmäreaktio tuottaa soihdut tuottaman kirkkaan liekin.
Yhdistelmäreaktioita voi esiintyä myös muissa tilanteissa, joissa kahdella tuotteella ei ole sama ionivaraus. Tällaisessa tilanteessa on käytettävä eri määriä kutakin reagenssia. Tämän merkitsemiseksi kemiallisessa yhtälössä lisätään kerroin yhteen tai useampaan reagenssista siten, että kunkin reaktantin kokonaisionivaraus on sama. Esimerkiksi rauta (III) oksidi muodostetaan seuraavalla yhtälöllä: 4 Fe + 3 O 2 ⟶ 2 Fe 2 O 3 {\ displaystyle {\ ce {4Fe + 3 O2 – > 2Fe2O3}}} . Tämä johtuu siitä, että tässä tapauksessa raudan varaus on yli 3, kun taas jokaisella O 2: n happiatomilla {\ displaystyle {\ ce {O2}}} on varauksen 2- . Happikaasua (O 2 {\ displaystyle {\ ce {O2}}} ) on käytettävä alkuainehapen (O {\ displaystyle {\ ce {O}}} ), koska alkuaineen happi on vapaa radikaali, joka on epävakaa ja yhdistyy muiden happiatomien kanssa muodostaen O 2 {\ displaystyle {\ ce {O2}}} .
Tämä kemiallisen reaktion artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sitä. |